Share |

Janhulan Blogi

Rapatessa roiskuu

Share |

Keskiviikko 18.6.2014 klo 22:07 - Kirsi


Talon pitkät seinät ovat yllättävän hyvässä kunnossa. Talvella kylmänä olevan kuistin seinissä on kuitenkin selkeitä rapautumisen aiheuttamia vaurioita. Harmiksi talon kauniissa nurkkakoristeissa (ruots. "hörnkedja") ja räystäissä rappaukset ovat irronneet isoina palasina. 

Luin verkkopalstoilta ja -julkaisuista, ettei amatöörin tulisi julkisivurappauksia tehdä, mutta päätin kuitenkin yrittää, koska aikaisemmat paikkaukset oli tehty huonosti. Pahinta, mitä voin tehdä on huono pinta, joka saadaan poistettua myöhemmän julkisivukorjauksen yhteydessä.

muurauskauha.jpg

Selvitin, että talon seinien laasti on hyvin kalkkipitoista. Laastissa tulee sementin, veden ja hiekan lisäksi olla kalkkia. Alimmissa kerroksissa on enemmän sementtiä ja ylempi kerros on vastaavasti kalkkipitoisempaa.

Rappaus on tehty ns. kolmikerrosrappauksena. Alimmainen kerros rapataan tartuntalaastilla. Seuraava kerros on täyttörappaus, jota käytännössä joudutaan tekemään useampi kerros. Viimeiseksi tehdään pintarappaus. Mitä lähemmäksi pintaa tullaan, sitä hienompaa on hiekan raekoko. Pohjarappaukseen yritin löytää 4 mm:n "kynsikiviä" sisältävää laastia, mutta sen löytyminen oli hankalaa. Päädyin 3 mm:n raekokoon. Pinnassa raekoko voi olla jopa alle 1 mm.

Puhdistin pinnat huolellisesti käyttäen mekaanisia työkaluja ja lopuksi paineilmaa. Kostutin pohjan, sekoitin laastin ja lopuksi rappasin ensimmäisen kerroksen. Nyt jännitän, miltä aamulla näyttää. Mikäli työ epäonnistui, poistan rappauksen ja teen uudelleen.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini